Viikko on mennyt joutuisasti viime viikonlopun puikkotilausta odotellen. Eikä paketti ole vielä tullut. Pakkaset ovat häirinneet postinkulkua melkoisesti, joten postin asiakaspalvelu on tullut liiankin tutuksi ja olen kuunnellut jonotusmusiikkia useamman kuukauden tarpeiksi. Onneksi joku näppärä on keksinyt hands freet, joten olen naputellut tietokonetta jonotuksen aikana oikein urakalla. Enhän minä uskaltaisi nostaa jalkoja pöydällekään, ettei vaan käy kuten viime viikolla.

Sain juuri valmiiksi salaisen projektini, laitan siitä kuvia kunhan se on luovutettu eteenpäin. Viikon villasukkapyykkiä koneeseen laittaessani huomasin, että kaikissa sukissa on huopuneet kantapäät, jopa viikon vanhoissa myrskylinnuissa. Olenkohan minä jotenkin erityisen paha kanta-astuja vai mitä teen väärin, kun kaikkien sukkien kantapäät menevät jo muutaman käyttökerran jälkeen rumiksi? Puhki kantapäät eivät ole, mutta huopuneet koppuratkaan eivät näytä kauniilta.

Koska postimies ei vielä tuonut uusia pyöröjä, otan seuraavaksi puikoille ponchon, meneehän siihen enemmän lankagrammoja kuin sukkapariin.

Minäkin olin ahne ja halusin lisää kuvatilaa, joten joudutte katsomaan tuota Monsteri-mainosta. (Ja nyt en edes laittanut kuvaa postaukseen.)